Helsingin Sanomat kirjoitti vuonna 2011: ”Simpansseilla ja meillä on vielä enemmän samaa: 99 prosenttia.”1
Väite 99 % on kuitenkin yliarvio. Esimerkiksi vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan: ”Ihmisten ja simpanssien … kahden perimän ero itse asiassa ei ole noin 1 % vaan noin 4 % – sisältäen noin 35 miljoonan yksittäisen nukleotidin eron ja noin 90 miljoonan emäsparin edestä insertioita ja deleetioita.”2
Deleetio tarkoittaa yhden tai useamman DNA-kirjaimen puuttumista ja insertio tarkoittaa mutaatiota, jossa nukleiinihappoon lisääntyy yksi tai useampi uusi DNA-kirjain. Ihmisen ja simpanssin perimässä on siis noin 125 miljoonan nukleotidin eli DNA-kirjaimen ero. Jos tämä ero kirjoitettaisiin kirjoiksi käyttäen tyypillistä kirjan sivua, tarvittaisiin 62 kpl 500-sivuisia kirjoja. Vaikka prosenteissa ero on pieni, DNA-kirjaimissa se on valtava. 125 miljoonan DNA-kirjaimen ero vastaa noin 40 miljoonaa mutaatiotapahtumaa. Evoluution mukaan simpanssin ja ihmisen yhteinen kantamuoto eli kuitenkin vain noin 5-7 miljoonaa vuotta sitten.2 Ero on valtava ja aikaa on vähän. Myös ”roska-DNA” ajatuksen osoittautuminen roskaksi,3 ajaa evoluution umpikujaan. Lisäksi genetiikan professori John Sanford on selittänyt perusteellisesti sen miksi nykygenetiikan tieteelliset todisteet osoittavat evoluution mahdottomaksi.4
Lähdeluettelo
- Orangin perimä on muuttunut hitaasti. Helsingin Sanomat s. D1, 1.2.2011.
- Varki A, Altheide TK. Comparing the human and chimpanzee genomes: searching for needles in a haystack. Genome Research 15:1746-1758,2005.
- Korallit, geenit ja luominen (Dr Robert Carterin haastattelu), Luominen nro 10.
- Kasvigeneetikko: ”Darvinistinen evoluutio mahdotonta” (Dr John Sanfordin haastattelu), Luominen nro 8, s. 5-7; Sanford, J., Genetic entropy and the mystery of the genome, Ivan Press, 2005.
